Hyvin kävi Eilan perintösormuksille

Hyvin usein romukultaa myydessään ihmiset myyvät samalla myös hyväkuntoisia perintösormuksia, eli esimerkiksi vanhempien tai isovanhempien kihla- ja vihkisormuksia. Toiset ei niin raaski tehdä, mutta sitten sormukset jäävät ”makoilemaan” käyttämättöminä korulaatikoihin, vaan miten kävi Eilan perintösormusten? No hyvin kävi, sillä Eilan valinta oli teettää vanhempiensa kihla- ja vihkisormuksesta itselleen muistosormus niin, että tärkeisiin sormuksiin ei tehdä liikaa muutoksia, eli esimerkiksi sulatus ei ollut vaihtoehto. Niinpä kaikki kolme juotettiin kyljistään yhteen ja keskimmäiseen sormukseen valmistui uutta ilmettä tuomaan kiviosa, jossa nyt tyylittelee sinisafiiri ja timantteja. Näkymätön, mutta tärkeä osa sormusten tarinaa oli kaiverrukset, jotka kaikki pystyttiin säilyttämään.